Uusintarikollisuus ja vankien määrä vähenivät vuonna 2017

Julkaistu 21.3.2018

Uusintarikollisuus väheni vuonna 2017 viiden vuoden seuranta-ajanjaksolla. Vankien määrä kääntyi vuonna 2017 taas laskuun ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä jatkoi laskuaan.

Vankien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2005 lukien lukuun ottamatta vuoden 2016 vankimäärän hienoista nousua. Vankiluvun muutokselle ei ole osoitettavissa selkeää yksittäistä selitystä, mutta väestön ikääntyminen ja rikollisuuden muutokset ovat osaltaan olleet vaikuttamassa kehitykseen.

Myös yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä jatkoi edelleen laskuaan. Yhdyskuntapalvelutuomioiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuosien ajan. 2010-luvulla vähennystä on ollut noin kolmannes (2011: 2 496 ja 2016: 1 639). Yhdyskuntapalvelua suorittavien vähäisempi määrä selittynee lähinnä jo pitkään jatkuneella rattijuopumusten määrän vähentymisellä. Tarkempia syitä yhdyskuntapalvelun määrän laskulle ja valvontarangaistuksen ennakoitua vähäisemmälle käytölle selvitetään vuonna 2018 aloitettavassa tutkimushankkeessa.

Vankeusrangaistukset ovat keskimäärin varsin lyhyitä. Vuonna 2017 yli puolet, eli 53 prosenttia vangeista (ilman sakkovankeja) oli vankilassa enintään kuusi kuukautta. Valvotun koevapauden käyttö lisääntyi edellisvuodesta 5 prosenttia, vaikka vuodelle 2017 asetettua tavoitetasoa ei kyetty saavuttamaan. Avolaitoksien käyttöaste nousi vuonna 2017 ja avolaitoksissa olevien vankien osuus nousi 7,5 prosenttia edellisvuodesta.

Vuonna 2017 täytäntöönpantavaksi tuli yhteensä 246 valvontarangaistusta. Valvontarangaistuksen aloittaneista yli puolet on tuomittu liikennejuopumuksesta. Suurin osa heistä oli aikaisemmin suorittanut yhdyskuntapalvelua tai vankeutta.

Lisää vaikuttavuutta avoimemmalla täytäntöönpanolla

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on siirtää täytäntöönpanon painopistettä turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. Yhdyskuntaseuraamukset vaikuttavat paremmin kuin vankeus, kun tavoitteena on rangaistusta suorittavan henkilön sopeuttaminen takaisin yhteiskuntaan ja yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen. Lisäksi yhdyskuntaseuraamusten käyttö on vankeusrangaistuksia huomattavasti halvempaa.

Uusintarikollisuus on vähentynyt, mikä on osaltaan hillinnyt rangaistusten täytäntöönpanon kustannusten kasvua. Viiden vuoden seuranta-ajalla suoraan vankilasta vapautuneista 49 prosenttia joutui uudelleen vankilaan (51,3 % vuonna 2016). Valvotun koevapauden kautta vapautuneista uuden tuomion (vankila, yhdyskuntaseuraamus tai valvontarangaistus) sai vain 32 prosenttia (39,6 %).

Vuonna 2017 vuorokausi suljetussa vankilassa maksoi 200 euroa vankia kohden. Avolaitoksessa vastaava kustannus oli 134 euroa ja valvotussa koevapaudessa vain 58 euroa. Yhdyskuntaseuraamukset ovat huomattavasti edullisempia. Niistä kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee valvontarangaistus, jonka kustannus oli noin 67 euroa vuorokaudessa. Yleisimmän yhdyskuntaseuraamuksen, yhdyskuntapalvelun, vuorokausihinta oli vuonna 2017 vain 11 euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Lisätietoja:

pääjohtaja Esa Vesterbacka, p. 029 56 88400 ja

suunnittelupäällikkö Pia Raassina-Terho, p. 029 56 88 421